”Päätös sijoituksesta”
Lastensuojelun (perheeni) lapseni, kaksi nuorimmaista, saivat tueksi pyynnöstäni. Syitä oli monia, oma jaksamiseni ja kahden nuorimmaisen...
Hatkan aikana
Tällä sivulla: Mitä läheisenä voi tehdä hatkan aikana – Mitä muut tekevät hatkan aikana – Miten käsitellä omia tunteita – Miten käsitellä hatkaamista muiden läheisten kanssa
Mitä läheisenä voi tehdä hatkan aikana?
Läheisen näkökulmasta hatkatilanne voi olla hyvinkin kuormittava ja herättää monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Alle on koottu tietoa siitä, miten läheisenä voi toimia hatkan aikana. Tärkeää on pitää huolta itsestä ja pyytää tukea tilanteen käsittelyyn. Auttavia tahoja löydät täältä.
Miten etsiä nuorta tai pitää häneen yhteyttä hatkan aikana?
Hatkassa olevan nuoren etsiminen on lain mukaan lastensuojelulaitoksen ja sosiaalityöntekijän vastuulla. Heidän on pidettävä nuoreen yhteyttä aktiivisesti, sillä velvollisuuden lisäksi se on osoitus välittämisestä. Haasteena voi kuitenkin olla, että nuoret eivät välttämättä halua olla yhteydessä, estävät lastensuojelulaitoksen numeron tai lopettavat yhteydenpidon yllättäen. Nuorelle voi viestiä myös esimerkiksi sosiaalisen median, lastensuojelulaitoksen muiden nuorten, nuoren kavereiden, kumppanin tai perheen kautta, sillä läheisillä voi olla tärkeää tietoa mm. nuoren verkostoista, sijainnista ja voinnista.
Monille läheisille on välittynyt ammattilaisten keinottomuus hatkatilanteissa, ymmärtämättömyys nuoren verkostoista ja ammattilaisten välisen yhteistyön haasteet. Pahimmillaan yhteistyön puutteet näyttäytyvät niin, ettei kukaan etsi nuorta tai nuoren tavoittaminen viivästyy ja vaikeutuu. Tällaisessa tilanteessa voit läheisenä ottaa asian puheeksi ammattilaisten kanssa ja pitää myös itse yhteyttä nuoreen.
Läheisenä nuoren kanssa viestiessä voit kysyä kuulumisia, välittää rakkautta ja kannustaa nuorta menemään takaisin lastensuojelulaitokseen. Lisäksi voit kysyä nuoren perustarpeista, missä päin Suomea nuori on ja millaisessa seurassa hän liikkuu sekä onko hän turvassa. Omasta huolesta voi kertoa nuorelle ilman hatkaamisen tuomitsemista kommunikoimalla välittämisestä ja omista kokemuksista.
Nuoren on tärkeää kuulla, että hän voi palata mihin aikaan tahansa takaisin ja nuorta autetaan paluussa mihin kellonaikaan tahansa. Usein nuoria pelottaa mahdolliset seuraamukset ja rajoitustoimenpiteet, joten tätä pelkoa voi hälventää kertomalla, että niitä ei tule automaattisesti, vaan lastensuojelulaitoksen työntekijät ja sosiaalityöntekijä arvioivat niiden tarvetta yhdessä nuoren ja huoltajien kanssa. Nuori voi ennen kaikkea omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, ettei rajoitustoimenpiteisiin ole tarvetta.
Mitä voi tehdä, jos nuori palaa kotiin tai hänet tapaa hatkojen aikana?
Nuoren kanssa voi keskustella siitä, miten hän voi, ja mitä hän tarvitsee. Alkuun kannattaa kiinnittää huomiota perustarpeiden täyttämiseen ja mahdollisen lepohetken antamiseen. Sen jälkeen voi sopia yhdessä nuoren kanssa jatkotoimenpiteistä: esimerkiksi miten lastensuojelulaitokseen tai sosiaalityöntekijään ollaan yhteydessä, millaista tukea nuori mahdollisesti kaipaa ammattilaisilta tai läheisiltä, tai miten hatkakokemusta voidaan käsitellä nuorelle turvallisella ja mukavalla tavalla.
Mitä voi tehdä, jos tietää nuoren käyttävän päihteitä, olevan itsetuhoinen tai väkivaltainen, tai pelkää nuoren joutuvan rikoksen uhriksi hatkan aikana?
Mikäli epäilet nuoren olevan vaaraksi itselleen tai muille, soita ensimmäisenä hätäkeskukseen 112. Hätäkeskus voi ohjata tiedot tilanteesta eteenpäin muille viranomaisille, kuten poliisille tai sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Voit myös olla yhteydessä sosiaalityöntekijään tai lastensuojelulaitokseen avun saamiseksi. Jos sinulla on yhteys nuoreen, voit kertoa hänelle, että välität ja olet huolissasi hänestä.
Joskus avun pyytäminen voi tuntua ristiriitaiselta, mikäli nuori esimerkiksi pyytää olemaan kertomatta asiasta muille. On kuitenkin tärkeää saada nuori ensin turvaan ja sen jälkeen tilannetta voidaan käsitellä yhdessä nuoren kanssa ja kertoa, miksi avun hakeminen oli välttämätöntä. Muista, että myös sinulla on oikeus olla turvassa ja saada apua tilanteen käsittelyyn, sillä tilanne voi olla läheiselle monella tavalla kuormittava.
Mitä muut tekevät hatkan aikana?
Lastensuojelulaitoksella ja viranomaisilla on laissa määrätyt velvollisuudet toimia hatkatilanteissa. Kaikessa toiminnassa pitää ottaa huomioon lapsen etu.
Lastensuojelulaitoksen tehtävät nuoren ollessa hatkassa
Havainnointi ja ilmoitus: Ensimmäinen askel on tehdä havainto siitä, että nuori on poistunut luvatta tai ei ole palannut sovitusti. Tämän jälkeen lastensuojelulaitoksen henkilökunnan on ilmoitettava tilanteesta lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle ja mahdollisesti myös poliisille.
Riskiarvio: Laitoksen on tehtävä välitön riskiarvio tilanteesta. Tämä auttaa määrittelemään, kuinka vakava tilanne on ja millaisia toimenpiteitä tarvitaan.
Etsintätoimenpiteet: Laitoksen on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin nuoren etsimiseksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhteydenottoja nuoren ystäviin, sukulaisiin tai muihin mahdollisiin tietolähteisiin.
Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa: Laitoksen on tehtävä yhteistyötä muiden viranomaisten, kuten poliisin ja sosiaalitoimen kanssa. Tämä voi sisältää tiedonvaihtoa, yhteisiä etsintätoimenpiteitä ja muuta koordinointia.
Tiedottaminen ja tuki: Laitoksen on pidettävä yhteyttä nuoren huoltajiin ja muihin läheisiin, tarjottava heille tietoa ja tukea sekä ohjattava tarvittaessa muiden palveluiden piiriin.
Jatkotoimenpiteet: Kun nuori on tavoitettu, laitoksen on yhdessä sosiaalityöntekijän ja muiden asiantuntijoiden kanssa arvioitava, mitä jatkotoimenpiteitä tarvitaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi paluuta laitokseen tai muita tukitoimia.
Dokumentointi: Kaikki toimenpiteet ja suunnitelmat tulee dokumentoida asianmukaisesti. Tämä on tärkeää sekä nuoren että laitoksen kannalta.
Lapsen edun arviointi: Kaikessa toiminnassa on otettava huomioon lapsen etu, kuten Lastensuojelulaissa (417/2007, 4§) on määritelty.
Sosiaalityöntekijän tehtävät nuoren ollessa hatkassa
Tiedonkeruu ja arviointi: Sosiaalityöntekijä kerää tietoa nuoren tilanteesta ja tekee riskiarvioinnin. Tämä auttaa määrittämään, kuinka vakava tilanne on ja millaisia toimenpiteitä tarvitaan.
Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa: Sosiaalityöntekijä tekee yhteistyötä muiden viranomaisten, kuten poliisin ja terveydenhuollon kanssa. Hän saattaa myös olla yhteydessä nuoren kouluun, ystäviin tai muihin läheisiin saadakseen lisätietoja.
Etsintäkuulutus ja virka-apu: Sosiaalityöntekijä voi pyytää poliisia etsintäkuuluttamaan nuoren, jos tilanne sitä vaatii. Hän voi myös tehdä virka-apupyynnön, jos on syytä uskoa, että nuori on vaarassa.
Tuki ja neuvonta: Sosiaalityöntekijä on yhteydessä nuoren perheeseen ja muihin läheisiin tarjoten tukea ja neuvontaa. Hän voi myös ohjata perhettä muihin palveluihin.
Jatkosuunnitelma: Kun nuori on tavoitettu, sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä muiden asiantuntijoiden ja perheen kanssa, mitä jatkotoimenpiteitä tarvitaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi paluuta lastensuojelulaitokseen tai muita tukitoimia.
Dokumentointi: Sosiaalityöntekijä on vastuussa siitä, että kaikki toimenpiteet ja suunnitelmat dokumentoidaan asianmukaisesti.
Lapsen edun arviointi: Sosiaalityöntekijän on otettava huomioon lapsen etu kaikessa toiminnassa.
Sosiaali- ja kriisipäivystysten tehtävä nuoren ollessa hatkassa
Vastaanotto ja arviointi: Kun sosiaalipäivystykseen tulee tieto hatkassa olevasta nuoresta, sosiaalipäivystyksen ensimmäinen tehtävä on arvioida tilanteen vakavuus ja kiireellisyys. Tämä voi sisältää riskiarvion tekemisen.
Yhteistyö poliisin ja muiden viranomaisten kanssa: Sosiaalipäivystys tekee tiivistä yhteistyötä poliisin ja muiden viranomaisten, kuten hätäkeskuksen, kanssa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä etsintätoimenpiteitä tai tiedonvaihtoa.
Tiedon välitys ja koordinointi: Sosiaalipäivystys toimii usein koordinaattorina, joka välittää tietoa eri osapuolille, kuten lastensuojelulaitokselle, poliisille ja mahdollisesti nuoren vanhemmille tai huoltajille.
Ohjaus ja neuvonta: Sosiaalipäivystys voi ohjata ja neuvoa nuorta itseään, jos hän ottaa yhteyttä. Tämä voi sisältää esimerkiksi tietoa siitä, miten nuori voi palata turvallisesti takaisin lastensuojelulaitokseen tai saada muuta apua.
Virka-apupyynnöt: Jos tilanne sitä vaatii, sosiaalipäivystys voi tehdä etsintäkuulutuksen ja virka-apupyynnön poliisille. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi, jos nuori on vaaraksi itselleen tai muille ja vastustaa paluuta lastensuojelulaitokseen.
Jatkotoimenpiteiden suunnittelu: Kun nuori on tavoitettu, sosiaalipäivystyksen tehtävä on suunnitella jatkotoimenpiteet yhdessä muiden viranomaisten ja lastensuojelulaitoksen kanssa.
Lapsen edun huomioiminen: Kaikessa toiminnassa on otettava huomioon lapsen etu, ja pyrittävä löytämään ratkaisu, joka on parhaaksi nuorelle itselleen.
Poliisin tehtävät nuoren ollessa hatkassa
Etsintäkuulutus ja passiivinen etsintä: Jos nuori on ilmoitettu hatkassa olevaksi, poliisi voi etsintäkuuluttaa hänet. Tämä tarkoittaa sitä, että nuoren tiedot kirjataan poliisin tietojärjestelmiin ja poliisi ilmoittaa sosiaalitoimelle, jos nuori tavataan poliisitoiminnan yhteydessä.
Aktiivinen etsintä: Tietyissä tilanteissa, kuten kun nuoren henki tai terveys on uhattuna, poliisi voi ryhtyä aktiivisiin etsintätoimenpiteisiin. Mikäli nuori on ilmoitettu kadonneeksi, on kadonneen henkilön etsintä poliisin virkatehtävä.
Riskiarvio ja toimivaltuudet: Poliisi tekee oman riskiarvionsa tilanteesta ja päättää, millaisia toimivaltuuksia käytetään. Tämä voi sisältää esimerkiksi nuoren kiinniottamisen hänen tai muiden suojelemiseksi.
Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa: Poliisi tekee yhteistyötä esimerkiksi sosiaalitoimen ja hätäkeskuksen kanssa. Tämä voi sisältää tiedonvaihtoa ja yhteisiä toimenpiteitä.
Tilanteen hallinta: Jos nuori on löydetty ja hän on vaaraksi itselleen tai muille, poliisi voi ottaa hänet kiinni ja toimittaa hänet asianmukaiseen paikkaan, kuten sosiaalitoimen huostaan.
Lapsen edun huomioiminen: Kuten muissakin lastensuojelun toimenpiteissä, poliisin on otettava huomioon lapsen etu kaikessa toiminnassaan.
Virka-apu: Poliisi voi antaa virka-apua sosiaalitoimelle, jos esimerkiksi nuori vastustaa paluuta lastensuojelulaitokseen ja on vaaraksi itselleen tai muille.
Hätäkeskuksen tehtävät nuoren ollessa hatkassa
Vastaanotto: Kun hätäkeskukseen tulee ilmoitus hatkassa olevasta nuoresta, ensimmäinen tehtävä on arvioida tilanteen kiireellisyys ja vakavuus. Tämä sisältää riskiarvion tekemisen. Jos tilanne on erityisen vakava, hätäkeskus luo poliisille poliisitehtävän, jonka seurauksena poliisi alkaa tehdä aktiivista etsintää. Jos akuuttia vaaraa ei ole, hätäkeskus ohjaa tehtävän sosiaalitoimelle.
Tiedon kerääminen: Hätäkeskus kerää tarvittavat tiedot, kuten nuoren mahdollisen sijainnin, fyysisen kunnon ja muut olennaiset yksityiskohdat, jotka voivat auttaa viranomaisia toimimaan tehokkaasti.
Yhteistyö viranomaisten kanssa: Hätäkeskus ohjaa tiedon relevanteille viranomaisille, kuten poliisille ja sosiaalipäivystykselle. Tämä on erityisen tärkeää, jos nuori on vaarassa tai uhkaa muiden turvallisuutta.
Tilanteen seuranta: Hätäkeskus seuraa tilanteen etenemistä ja pitää yhteyttä eri viranomaisten kanssa, kunnes tilanne on ratkaistu.
Ohjeistus ja neuvonta: Jos nuori itse ottaa yhteyttä hätäkeskukseen, tehtävänä on antaa ohjeita ja neuvoja, jotka voivat auttaa nuorta palaamaan turvallisesti laitokseen tai saamaan tarvittavaa apua.
Yleinen turvallisuus: Hätäkeskuksen tehtävä on varmistaa yleinen turvallisuus ja järjestys. Tämä sisältää myös hatkassa olevien nuorten turvallisuuden varmistamisen.
Miten käsitellä omia tunteita?
Hatkaaminen voi herättää nuoren läheisissä monenlaisia tunteita, kuten huolta, pelkoa, surua, syyllisyyttä ja häpeää. Läheiselle voi tulla mieleen esimerkiksi tällaisia kysymyksiä: miten kateissa olevan nuoren hyvinvoinnille käy, miten hän saa apua, mitä tapahtuu ja mitä hän mahdollisesti tekee hatkassa ollessaan. Läheisenä saattaa olla jatkuvassa hälytystilassa tai hatkatilanne saattaa aiheuttaa erilaisia oireita, kuten unettomuutta, toivottomuutta tai epävarmuutta.
Tilanne voi myös synnyttää pettymystä tai turhautumista lastensuojelua ja palvelujärjestelmää kohtaan, jos syntyy kokemus siitä, ettei lastensuojelulla ole riittävästi keinoja suojella lasta tai nuorta. Läheisen nuoren voidaan kokea olevan eriarvoisessa asemassa ikätovereihinsa verrattuna, jos nuoren ei nähdä olevan vaarassa tai kadoksissa. Hatkojen pidentyessä tai toistuessa huolen määrä kasvaa entisestään.
Iso osa läheisistä sekä nuorista on sitä mieltä, että nuorten läheisiä ei huomioida hyvin hatkatilanteissa. Etenkin ulkopuolelle jäämisen kokemus voi olla haavoittavaa läheiselle. Läheiset kokevat myös väheksyntää ja syyllistämistä ammattilaisten taholta, mikä on omiaan lisäämään läheisten mahdollista stigmaa ja häpeää. Läheiset toivovatkin enemmän tukea ennen hatkaa, sen aikana ja hatkan jälkeen. Samaan aikaan ammattilaisten tuottamasta tiedosta näkyy, ettei ole selvää, kenen vastuulla läheisten tukeminen on.
Monenlaisiin tunteisiin ja kokemuksiin voi kuitenkin saada apua. Vertaistukea on mahdollista saada erilaisten järjestöjen, kuten Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n ja Mielenterveysomaisten keskusliitto Finfami ry:n kautta. Muita auttavia tahoja löydät täältä. Ammattilaisapua voi pyytää sosiaalityöstä tai terveydenhuollosta.
Mikäli sinusta tuntuu siltä, ettet voi itse tehdä mitään hatkassa olevan nuoren auttamiseksi, voit keskittyä pitämään huolta itsestä ja muista nuoren läheisistä. Lisäksi yhteistyö sosiaalityön ja lastensuojelulaitoksen kanssa voi auttaa riittämättömyyden kokemukseen. Omien tunteiden sanoittaminen ja käsittely mahdollisesti ammattilaisten kanssa voi auttaa lisäämään omaa jaksamista ja toimintakykyä haastavassa elämäntilanteessa.
Miten käsitellä hatkaamista muiden läheisten kanssa?
Hatkatilanteet vaikuttavat moniin ihmisiin, joten läheisenä voit kiinnittää huomiota myös yhteydenpitoon ja kokemusten käsittelyyn nuoren muiden läheisten kanssa. Esimerkiksi sijaishuollossa asuvan nuoren sisarusten on hyvä saada riittävästi ikä- ja kehitystasoista tietoa, tukea ja apua tilanteen käsittelyyn. Usein vanhempien resurssit menevät hatkaavan nuoren asioiden hoitamiseen. Tämä on hyvä tiedostaa ja tällaisen tilanteen kohdatessa voit pyytää ammattilaisilta apua sisarusten tukemiseen.
Sisarusten lisäksi voit jakaa sopivalla tavalla tietoa ja keskustella hatkaamisesta esimerkiksi nuoren isovanhempien ja muiden sukulaisten sekä kavereiden kanssa. Nuoren kaverina tai kumppanina voit olla yhteydessä nuoren perheeseen, jos se tuntuu sinusta sopivalta. Kokemusten jakaminen yhdessä voi tarjota vertaistukea ja auttaa tilanteen käsittelyssä.
